Bartskun ensiviikot

maanantai 25. tammikuuta 2016

Hulrumpsis. Minne ovatkaan nämä kolme viikkoa hujahtaneet?

Pikkuinen "Bartskumme" on jo 3,5 viikko vanha.

Hän on alkanut olla jo enemmän hereillä ja tuijotella ympäristöään suurilla sinisillä silmillään. Painoa on tullut yli 900 g ja pituuttakin jo 4 cm lisää. Ruoka siis maistuu, ja unikin - ainakin päivisin. Yökukkuminen tosin on ilmeisesti sukuvika?!;)

Kotiinlähtövaatteet, varsinkin nuo housut olivat "vähän" isot. Bartsku olisi mahtunut yhteen punttiin. Onneksi olin hankkinut muutamia 50 cm bodeja ja pöksyjä kotiin.

Alkupäivinä meillä kävi paljon vieraita ja saimme tutustua mitä mukavimpaan asiaan (ja sanaan): rotinat. Meitä hemmoteltiin lasagnella, bebeleivoksilla, perunasalaatilla, saaristolaisleivällä, tortilloilla, itsetehdyllä jäätelöllä, salaateilla, sosekeitoilla ja iloisella seuralla.

Vanha koulukaverini Meksikosta lähetti neulomansa vaatteet pojallemme. Neulomukset saapuivat sopivasti keskelle ennätyspakkasia.

Kotineuvola saatiin pystyyn matkalaukkuvaa´an ja Marimekon kangaskassin avulla. 

Vaavisänky on niin suloinen.

Minä pääsin piipahtamaan Lux Helsingissä. Ulkoilu on kyllä niin piristävää ja nyt onkin ollut mukavaa, kun ollaan pakkasten laskun myötä päässeet nauttimaan vaunulenkeistä oikein urakalla.

Niki Strbian kävi kuvaamassa 11 päivän vanhaa Bartskua. Oli niin mahtavaa seurata hänen työskentelyään lähietäisyydeltä! Ja kuvista tuli tietenkin aivan sairaan suloisia!


Edelleen voisimme viettää tuntikaupalla aikaa vain häntä katsellen. Kännykässä on monta sataa kuvaa ja lukuisia videoita, ihan vaikka vaan siitä miten söpö hän on nukkuessaan. Hih.

Bartskun kädet taitavat olla isältä perityt. 

Miehen kanssa ollaan puhuttu, että oman lapsen saaminen on lopulta tuntunut vieläkin hienommalta kuin mitä ajatteli etukäteen. Hän on ihanampi mitä osattiin kuvitellakaan. Aika uskomatonta.

25 kommenttia:

  1. Ihana kuulla että kaikki sujunut hyvin (ja mukava saada postauskin!!). Ei käy kieltäminen, etteikö olisi aivan lumoava pikkuinen! Kiva kun jaksat bloggailla, kauan olen blogiasi seuraillut vaikkakin harvemmin kommentoinut t.Maren

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon.<3 Ja ihanaa, että olet viihtynyt blogini parissa jo pitkään!!!

      Poista
  2. Onpa hän suloisen oloinen pieni pakkaus :)
    Palasin blogiisi piiiitkän tauon jälkeen,jossain kohtaa seuraaminen muuttui ja blogisi unohtui listalta. Oli ihanaa löytää blogisi uudestaan ja näihin tuoreisiin vauvauutisiin varsinkin! Omat ensihetket esikoisen kanssa viime kesältä palaavat mieleen hurjalla voimalla- se on ihanaa ihmetyksen aikaa ja paranee vain päivä päivältä :) onnittelut vielä pienokaisen johdosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi jee, mahtavaa että löysit tiesi takaisin! Välillä tosiaan käy niin, että just esim jonkun Blogilistan tms lopettamisen jälkeen joku blogi "unohtuu" ja sitten vasta aikojen päästä sen pariin löytääkin taas.
      Ja kiitos, Bartsku on tosi söpis. Onnea sinullekin, tuoreelle äidille. Minustakin tuntuu, että vauva vaan paranee päivä päivältä, kun tutustutaan toisiimme koko ajan enemmän ja enemmän. Niin ihanaa tosiaan.

      Poista
  3. Onnea, aivan ihana pikkuinen! Minä en varmaan koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä, miten äidin kohdussa voi kehittyä uusi ihminen...viisas on suunnittelija ollut! T:kätilöimmeinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tiedätkö, ihan samaa olen minä jälleen miettinyt. Vauva on kyllä täydellinen ihme!

      Poista
  4. Voi mikä söpöläinen!!
    Kakkosesta on kyllä kuvia vaan murto-osa siitä mitä ykkösestä :D just mietin sitä tänään että tässä jää kyllä tietyt jutut huomattavasti vähemmälle kun ei vaan ehdi ( ja toki tässä on nyt ollu näitä muuttujia.. Kanyylipäisestä miehestä ei tehnyt mielikään ottaa kovin montaa kuvaa muistoksi kurjuudesta )...
    Mutta on se vaan käsittämätöntä miten söpöjä vauvat voikaan olla. Oma tietenkin kaikkein söpöin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.:)
      Hih, joo-o, mä tyhjensin kännykän kuvamuistin vähän ennen Bartskun syntymää ja nyt siellä on jo monta sataa kuvaa.;) Voi että tuota teidän alkuaikaa, niin ikävää ja kamalaa.:( Onneksi kuitenkin selvisitte säikähdyksellä ja vauveli sai hyvää hoitoa ja on jo kovaa vauhtia paranemassa.<3

      Poista
  5. Voi pieni Bartsku! Hauskaa, että Bonskulla ja Bartskulla on vähän samanlaiset bloginimetkin, jos siis alat käyttää tuota Bartskua. :D

    Voi, suloiset ekat viikot! Niin nopeasti ohi, mutta niin ihanat muistot! Ja aika kultaa kaikki alkuvaikeudet kyllä nopeasti. Vaikka toisaalta, en kyllä tätä nykyhetkeä enää vaihtaisi siihen, kun Bonbon on niin hauskaa seuraa nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, sanos muuta. Bartsku on ollut Bartsku tai Bart meidän puheissa jo viime kesästä lähtien.:)
      Mustakin tuntuu, että ihan niistä alkuajoista on jo niiiin kauan aikaa ja se oli kyllä ihan ihmeellistä, kun oltiin vaan niin pihalla ja kaikki oli niin uutta. Nyt kuitenkin koen, että monet asiat rullaa jo paljon paremmin (nukkumiset, syömiset, vauvan perushoito meiltä jne). Mäkin odotan kyllä innolla, että B kasvaa ja kehittyy - mitä kaikkea me vielä saammekaan elää ja koke yhdessä, vaikka vastasyntyneet toki aivan ihania ovat hekin.

      Poista
  6. Täällä tuli ihan kyyneleet silmään, niin välittyi tuo teidän onni <3
    Olen itse raskaana, raskausviikkoja vasta vähän päälle 9.
    Edellinen (ja ensimmäinen) raskaus päätyikin varhaiseen keskenmenoon ja olenkin ollut ihan hermorauniona tämän koko alkuraskauden. Mutta nyt kun olen käynyt ultrassa jo kolmesti (hävettää myöntääkin että 3 kertaa olen käynyt yksityisellä vaikkei varsinaisesti olekaan ollut mitään hätää) niin olen nyt alkanut luottaa enemmän siihen, että meille tulee vauva ensi kesänä :) Olen miettinyt viime päivinä kovasti sitä fiilistä, että miltä se sitten tuntuu tavata oma lapsi, siis ihan meidän oma.

    Nyt on aika pahat pahoinvoinnit ja väsymykset päällä ja sitä miettii että no ei se ihmekään koska onhan se aikamoista ihmeellisyyttä, että mun keho siellä kasvattelee oikeata ihmistä mun vatsassa, jotenkin niin uskomatonta... en vielä osaa edes ajatella miten ihmeellistä se tulee olemaan, kun saamme vihdoin tavata meidän oman lapsemme. Nyt vaan odottelen että nää kaikista riskialtteimmat viikot olisivat ohi ja osaisin olla vähän vähemmän stressierkki.

    Onnea vielä teidän koko perheelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon myötäelämisestä.<3
      Ja niin paljon onnea raskaudestasi. Olet saanut kyllä kokea kovia tuon keskenmenon johdosta ja voin vain kuvitella miten jännittäviä ja stressaavia alkuviikot sen jälkeen ovatkaan - koska ne ovat siitä varmasti kaikilla joka tapauksessa. Nyt kuitenkin kaikki vaikuttaa siis oikein hyvältä ja pian alkaa riskiviikot ollakin jo sitten takana.<3 Ja mieti, ettei siihenkään mene enää tolkuttoman montaa viikkoa kun alat tuntea vauvan liikkeet - mä tunsin rv 18+ alkaen.<3
      Mä olin varsin pahoinvoiva melkeinpä koko raskauden ajan, mutta silti mulla on jo ihan ikävä sitä että olisi raskaana, koska kaikesta huolimatta koin sen niin ihanana aikana. Ja sitten yhtäkkiä sylissä on se ihka oma vauva, minun lapseni. Se on niin tajuttoman ihmeellistä!!! Että nyt hän on meidän kanssa sitten aina.<3 Awww.

      Kaikkea hyvää sinun raskauteesi.

      Poista
  7. Voi rakkaus <3

    Ida

    VastaaPoista
  8. Allekirjoitan täysin tuon postauksesi viimeisen pikkukappaleen.

    Bartskussa on kyllä kaikki niin suloista. Nyrkitkin ovat kuin kukkaset. Kaikki tuntuu sujuneen hyvin mikä on tosi mukava kuulla. Onnea myös jatkoon!!

    Ava

    Ava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Bartsku on kyllä niin ihana munkin mielestä! Kädet, jalkaterät, jalat, maha, leuka, silmät, suu, pää, hiukset, korvalehdet, nenä - ihan vaan kaikki. Meillä on mennyt kivasti, hän nykyään lähinnä syö ja nukkuu, molempia monta tuntia päivässä. Hih.

      Poista
  9. Täällä kanssa yksi raskaushormonien huuruttama (rv 17+) katsoo ihania kuvia ja toivoo, että olisipa jo ensi kesä.... <3
    Ihana pieni ihme siellä teillä!! :)

    -Nippe-
    Kysyisin tuosta peitosta ja lakanoista tuohon Vaavi sänkyyn, mistä ne olet hankkinut? Meillä sama juuri edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, ihanaa odotusaikaa sinulle. Kesä tulee niin pian, usko pois! Joko olet tuntenut vauvan liikkeet? Mä tunsin ekaa kertaa nimittäin melkein noilla main (18+1) ja se oli kyllä tosi upeeta.
      Peitto tuossa sängyssä on äitiyspakkauksen peitto, jonka olen taittanut kaksinkerroin ja ompelin itse sitten siihen kokoon pussilakanan ja pienen "tyynyn", joka on siis ihan vaan kangasta kaksinkerroin. Alulakana on sekin äitiyspakkauksesta.

      Poista
    2. Juu pieniä hipaisuja on jo tuntunut joitain viikkoja (tämä on 4s lapseni) mutta onneksi ne vahvistivat viikko viikolta <3
      Kiitos vastauksestasi :)

      -Nippe

      Poista
  10. Hei,
    kumman vuoden puolella vauvanne syntyi? Meillä jäätiin juuri ja juuri viime vuoden puolelle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin!:) Lapsemme saavat siis aina synttäreinään ilotulituksen.<3

      Poista
  11. Voi, mikä suloisuuden multihuipentuma! Ihana kun on paljon kuvia, koska, ihan oikeasti, aika menee niin äärettömän nopeasti.Kuvista voi suunnilleen haistaa vauvantuoksun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suloisuuden multihuipentuma - siinäpä uusi sana munkin tämän hetkiseen käyttövarastoon sopivana.:) Kuvia on kyllä niin paljon otettuna, kiva niin. Välillä kun yöllä imetän niin katselen niitä sitten kännykästä. Hihii.

      Poista
  12. Hän on kyllä suloinen! <3 -E-

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ja kiva kun kävit.:) Anonyymi, jätäthän nimimerkin.